Ostoskori
0
0,00 €

Metallintyöstönesteet

Metallintyöstönesteet ja altistuminen

Metallintyöstönesteitä eli leikkuu- ja lastuamisnesteitä käytetään lähes kaikessa koneistuksessa. Nesteestä muodostuvat sumut ja höyryt sisältävät öljyjä, lisäaineita ja käytön aikana kertyviä mikrobeja. Ammatti-ihotaudit, pääosin käsi-ihottumat, ovat koneistajilla yleisiä, ja nesteet voivat aiheuttaa myös hengitystiesairauksia.

Mitä metallintyöstönesteet ovat?

Metallintyöstönesteet jäähdyttävät ja voitelevat työkalua ja kappaletta sekä kuljettavat lastut pois. Ne jaetaan suoriin öljyihin ja veteen sekoittuviin nesteisiin, kuten emulsioihin, puolisynteettisiin ja synteettisiin nesteisiin. Suomalaisissa konepajoissa käytetään enimmäkseen veteen sekoittuvia nesteitä.

Vesiseosteiset nesteet sisältävät tyypillisesti alkanoliamiineja (yleisimmin mono- ja trietanoliamiinia), emulgaattoreita, korroosionestoaineita ja säilöntäaineina biosideja, kuten formaldehydiä vapauttavia aineita ja isotiatsolinoneja. Käytön aikana nesteeseen kertyy bakteereja, homeita, endotoksiineja, metalleja ja hajoamistuotteita, joten nesteen koostumus ja terveysvaikutukset muuttuvat ajan myötä.

Missä töissä metallintyöstönesteille altistutaan?

Altistuminen tapahtuu hengittämällä sumua ja höyryä sekä ihon kautta, kun kädet kastuvat työstössä, koneiden huollossa ja märkien kappaleiden käsittelyssä. Työterveyslaitoksen mittauksissa altistuminen tapahtui pääosin työtilan yleisilman kautta.

  • sorvaus, jyrsintä, poraus ja hionta sekä CNC-koneistus
  • konepajat, ajoneuvo- ja koneteollisuus sekä alihankintakoneistamot
  • työstökoneiden ja nestejärjestelmien huolto ja puhdistus
  • kappaleiden käsittely ja paineilmapuhallus koneistuksen jälkeen

Terveysvaikutukset

Yleisimpiä haittoja ovat ärsytysihottuma ja allerginen kosketusihottuma. Niitä aiheuttavat muun muassa nesteen emäksisyys, biosidit, alkanoliamiinit ja nesteeseen liuenneet metallit. Hengitysteitse altistuminen voi aiheuttaa nuhaa, yskää ja muita ärsytysoireita, kroonista keuhkoputkentulehdusta, ammattiastmaa sekä allergista alveoliittia, jonka taustalla ovat usein nesteessä kasvavat mikrobit.

Endotoksiinit ovat gram-negatiivisten bakteerien soluseinän rakenneosia, joita vapautuu ilmaan bakteerien hajotessa. Niitä kertyy erityisesti vesiseosteisiin nesteisiin, joissa bakteerit lisääntyvät, ja ne kulkeutuvat hengitysilmaan nestesumun mukana. Endotoksiinit ovat pyrogeenisiä eli kuumetta ja tulehdusreaktioita aiheuttavia. Ne voivat aiheuttaa hengitystie- ja silmäoireita, kuumetta ja vilunväreitä sekä pitkäaikaisessa altistumisessa keuhkojen toiminnan heikkenemistä.

Suorien öljyjen käsittely voi aiheuttaa öljyaknea. Vanhojen, heikosti jalostettujen mineraaliöljyjen pitkäaikaisen käytön on todettu lisäävän syöpäriskiä. Nykyiset pitkälle jalostetut öljyt ovat tässä suhteessa selvästi turvallisempia, mutta käytetyt moottoriöljyt on luokiteltu syöpävaarallisiksi ja niille on annettu ihomerkintä.

Öljysumu ei kuvaa luotettavasti altistumista veteen sekoittuville nesteille: Työterveyslaitoksen mittauksissa alkanoliamiinien ja öljysumun pitoisuudet eivät korreloineet, kun öljysumua oli alle 0,2 mg/m³. Kymmenessä koneistustyöpaikassa alkanoliamiinien keskipitoisuus oli 0,15 mg/m³, eli yli tavoitetason.

Työilman endotoksiinipitoisuudelle ei ole Suomessa virallista HTP-arvoa. Tuloksia verrataan pohjoismaisen ja hollantilaisen asiantuntijaryhmän ehdottamaan terveysperusteiseen 8 tunnin viitearvoon 90 EU/m³ (EU = endotoksiiniyksikkö), jonka ylittyessä terveyshaitat ovat todennäköisiä. Työterveyslaitoksen koneistustyöpaikoilla tekemissä mittauksissa endotoksiinipitoisuuden keskiarvo oli 18 EU/m³ ja vaihteluväli alle 1,3–290 EU/m³, joten viitearvo voi ylittyä yksittäisissä työpisteissä, joiden nesteessä on runsaasti bakteereja.

Öljysumu kuuluu HTP-arvot 2025 -julkaisun liitteen 8 ryhmään 2 ja alkanoliamiinit ryhmään 1 (ei työvuorokorjausta).

Altistumisen arviointi ja mittaaminen

  • Käytettävät nesteet, niiden käyttöpitoisuudet, lisäaineet ja nestejärjestelmien hoitokäytännöt selvitetään.
  • Ilmanäytteet kerätään työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä: öljysumu ja hengittyvä aerosoli, alkanoliamiinit, aldehydit sekä tarvittaessa haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC).
  • Endotoksiininäytteet kerätään työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä ja työtilan yleisilmasta IOM-keräimellä suodattimelle kalibroidulla pumpulla (2 l/min). Näytteet analysoidaan kineettisellä kromogeenisellä LAL-menetelmällä (Limulus amebocyte lysate), ja tulokset ilmoitetaan endotoksiiniyksikköinä (EU/m³).
  • Työstönesteestä määritetään endotoksiinipitoisuus, mikrobit (bakteerit ja homeet) ja nesteen kunto (pH, käyttöpitoisuus). Nesteen tulosten avulla voidaan paikantaa koneet ja nestejärjestelmät, joista endotoksiineja todennäköisimmin vapautuu ilmaan.
  • Työstökoneiden kotelointi, kohdepoistot ja öljysumunerottimet sekä poisto- ja korvausilman tasapaino arvioidaan.

Altistumisen hallinta

  • koteloidut työstökoneet, jotka on liitetty toimivaan kohdepoistoon; poistoilma johdetaan ulos eikä palautusilmaa käytetä
  • odotusaika ennen koneen luukun avaamista ja paineilmapuhalluksen välttäminen
  • järjestelmällinen nesteenhoito: pitoisuuden, pH:n, mikrobien ja endotoksiinien seuranta sekä säännöllinen vaihto ja järjestelmän puhdistus ennen kuin bakteerikasvu pääsee runsastumaan
  • osittain nitriilikumilla pinnoitetut käsineet tiheään vaihdettuina, hyvä käsihygienia ja perusvoiteen käyttö
  • ihottumien ja hengitystieoireiden seuranta työterveyshuollossa

Usein kysyttyä

Miksi pelkkä öljysumumittaus ei riitä?

Vesiseosteisissa nesteissä öljyn osuus on pieni, mutta ilmaan vapautuu alkanoliamiineja, biosidien hajoamistuotteita ja mikrobeja. Luotettava arvio edellyttää siksi useiden altisteiden mittaamista.

Voiko kohdepoisto lisätä altistumista?

Voi, jos suodatettu ilma palautetaan halliin puutteellisesti puhdistettuna tai korvausilmaa ei ole riittävästi. Siksi myös poisto- ja korvausilman toiminta arvioidaan.

Miksi endotoksiinit mitataan erikseen?

Endotoksiinit kuvaavat työstönesteen bakteerikasvun biologista aktiivisuutta ja siihen liittyvää terveysriskiä paremmin kuin öljysumu tai kemialliset altisteet. Mittaus on aiheellinen etenkin, jos nesteessä on todettu runsasta bakteerikasvua, neste haisee tai työntekijöillä on hengitystieoireita, kuumeilua tai väsymystä työpäivän jälkeen.

Mittauspalvelu: Metallintyöstön altistumismittaukset

  • Altistumismittauksen voi tilata verkkokaupasta tai siitä voi pyytää tarjouksen. 
  • Verkkokaupan hinta 4 687 € (alv 0 %).
  • Hinta sisältää alkanoliamiini-, öljysumu- ja endotoksiininäytteen hengitysvyöhykkeeltä sekä yleisilmasta sekä yhden VOC-näytteen yleisilmasta (sis. näytteiden analyysikulut, mittaukset työpaikalla sekä asiantuntijalausunnon).
  • Ilmanäytteet: 2 kpl Alkanoliamiinit, 2 kpl Öljysumu, 2 kpl Endotoksiinit sekä 1 kpl Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC).
  • Mittauksista on mahdollista saada Kela-korvausta (60 %, korvausluokka I), kun ne on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Pyydä tarjous

Lähteet

  1. Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2025. STM:n julkaisuja 2025:4, liitteet 1, 3 ja 8. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166151 
  2. Työterveyslaitos. Metallintyöstönesteiden alkanoliamiinien tavoitetasoperustelumuistio TY-02-2009. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2021-11/metallintyostonesteet-tavoitetasot.pdf 
  3. Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta. Mineraaliöljyt, pitkälle jalostetut (öljysumu) – HTP-arvon perustelumuistio 24.5.2021. https://tyosuojelu.fi 
  4. Työterveyslaitos. Tietopaketti: altistuminen metallintyöstössä. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2023-02/tietopaketti-altistuminen-metallintyosto_0.pdf 
  5. Työterveyslaitos. Työympäristön riskienhallinnan malliratkaisut: Kemikaalialtistumisen torjuminen metallin työstössä. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/tyoympariston-riskienhallinnan-malliratkaisut 
  6. Työterveyslaitos. Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta. Työsuojelurahaston hanke 113256, loppuraportti. https://www.julkari.fi 
  7. Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024). Finlex.
  8. Työterveyslaitos. Endotoksiinien näytteenotto-ohje. https://www.ttl.fi/palvelut/tyoymparisto/naytteenotto-ohjeet/endotoksiinien-naytteenotto-ohje 
  9. The Nordic Expert Group for Criteria Documentation of Health Risks from Chemicals and the Dutch Expert Committee on Occupational Safety. 145. Endotoxins. Arbete och Hälsa 2011;45(4).
  10. NIOSH. Criteria for a Recommended Standard: Occupational Exposure to Metalworking Fluids. DHHS (NIOSH) Publication No. 98-102. Cincinnati, 1998.