Liuotinaineet ja altistuminen

Orgaanisia liuottimia on maaleissa, lakoissa, liimoissa, painoväreissä ja pesuaineissa. Eri liuotinaineille altistuu Suomessa vuosittain arviolta 10 000–20 000 työntekijää. Liuottimet haihtuvat helposti työpaikan ilmaan, imeytyvät usein myös ihon läpi ja vaikuttavat erityisesti keskushermostoon.

Mitä liuotinaineet ovat?

Orgaaniset liuottimet ovat yleensä huoneenlämmössä nestemäisiä, helposti haihtuvia yhdisteitä, joilla liuotetaan, ohennetaan ja puhdistetaan. Tavallisia ryhmiä ovat aromaattiset hiilivedyt (tolueeni, ksyleenit, styreeni), alifaattiset hiilivedyt ja liuotinbensiinit, alkoholit, ketonit (asetoni, 2-butanoni), esterit (etyyli- ja butyyliasetaatti), glykolieetterit sekä klooratut hiilivedyt.

Käyttötuotteissa on yleensä useita liuottimia, joten altistuminen on tavallisesti seosaltistumista. Tuotteiden koostumus selviää käyttöturvallisuustiedotteista. Liuotinbensiinit jaetaan HTP-arvoissa viiteen ryhmään aromaatti-, n-heksaani- sekä syklo- ja isoheksaanipitoisuuden perusteella.

Missä töissä liuotinaineille altistutaan?

• maalien ja liimojen valmistus ja käyttö, teollinen maalaus ja ajoneuvojen korjausmaalaus
• lujitemuoviteollisuus (styreeni) sekä lattia- ja rakennuspinnoitus
• painotuotteiden valmistus, liimaus ja laminointi
• pesu- ja puhdistustyöt sekä metallipintojen rasvanpoisto
• laboratoriot ja kemianteollisuus

Terveysvaikutukset

Liuotinhöyryt voivat ärsyttää silmiä, nenää, nielua ja hengitysteitä. Nopeasti ilmaantuvia hermosto-oireita ovat huimaus, päänsärky, pahoinvointi, väsymys ja huumaantumisen tunne, mikä lisää myös tapaturmariskiä. Liuottimet poistavat ihon suojaavaa rasvaa ja aiheuttavat ärsytysihottumaa.

Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa pysyviä keskushermostomuutoksia eli liuotinaivosairauden. Sen tyypillisiä oireita ovat muistin, keskittymiskyvyn ja uuden oppimisen häiriöt. Liuottimien vaikutus keskushermostoon on kumulatiivista, ja sairautta pidetään alidiagnosoituna. Osa liuottimista vaurioittaa maksaa, munuaisia tai ääreishermostoa (esim. n-heksaani), osa on lisääntymiselle vaarallisia, ja jotkin, kuten bentseeni ja trikloorietyleeni, ovat syöpävaarallisia. Styreeni ja tolueeni voimistavat melun haitallisia kuulovaikutuksia.

Samankaltaisesti keskushermostoon tai ärsyttävästi vaikuttavien liuottimien yhteisvaikutus arvioidaan summaussäännöllä: C₁/HTP₁ + C₂/HTP₂ + … ≤ 1. Jos summa ylittää yhden, seoksen HTP-arvo ylittyy, vaikka yksikään aine ei yksinään ylittäisi omaa arvoaan.

Aromaattiset hiilivetyliuottimet ja liuotinbensiinit kuuluvat HTP-arvot 2025 -julkaisun liitteen 8 ryhmään 3 (korjaus yli 8 tunnin työvuorossa tai yli 40 tunnin viikkotyöajassa). Asetoni ja etanoli kuuluvat ryhmään 1, jolloin korjausta ei tehdä.

Biomonitorointi

Biomonitorointia käytetään, kun ihon kautta tapahtuva altistuminen on todennäköistä, kun työssä käytetään hengityksensuojaimia tai kun halutaan arvioida kokonaisaltistumista. Näytteenottoajankohta on tulosten kannalta ratkaiseva.

Altistumisen arviointi ja mittaaminen

• Käytettävien tuotteiden liuotinkoostumukset kootaan käyttöturvallisuustiedotteista, ja merkittävimmät altisteet tunnistetaan.
• Henkilökohtaiset näytteet kerätään hengitysvyöhykkeeltä aktiivihiiliputkiin tai passiivikeräimiin koko työvuoron ajalta. Lyhytkestoiset huippuvaiheet mitataan erikseen.
• Näytteet analysoidaan kaasukromatografisesti, jolloin tunnistetaan myös tuntemattomat haihtuvat yhdisteet (VOC-seulonta).
• Päästölähteet ja huippupitoisuudet paikannetaan reaaliaikaisella fotoionisaatiomittarilla (PID).
• Ihon kautta tapahtuvaa altistumista arvioidaan tarvittaessa biomonitoroinnilla, ja kohdepoistojen sekä maalauskoppien toiminta tarkastetaan.

Altistumisen hallinta

• vähemmän haitallisten tai vesiohenteisten tuotteiden käyttö
• suljetut järjestelmät, kannelliset astiat ja liuotinjätteiden asianmukainen säilytys
• kohdepoistot, maalauskopit ja riittävä yleisilmanvaihto; raskaille höyryille poisto myös lattiatasosta
• liuottimen kestävät suojakäsineet läpäisyajan mukaan vaihdettuina
• kaasusuodattimella (A) varustetut hengityksensuojaimet huippuvaiheissa; raskaana olevien altistumisen välttäminen

Usein kysyttyä

Miten useiden liuottimien yhteisvaikutus arvioidaan?

Samankaltaisesti vaikuttavien liuottimien pitoisuudet suhteutetaan kunkin HTP-arvoon, ja suhdeluvut lasketaan yhteen. Menettely ei sovellu syöpävaarallisiin aineisiin eikä satoja komponentteja sisältäviin, koostumukseltaan tuntemattomiin seoksiin, joiden haitallisuus on arvioitava tapauskohtaisesti.

Voiko liuotinaltistuminen vaikuttaa kuuloon?

Voi. Styreenille ja tolueenille on annettu HTP-arvoissa melu-huomautus, koska ne voivat voimistaa melun haitallisia kuulovaikutuksia. Kun työssä altistutaan sekä liuottimille että melulle, kumpaakin altistumista on vähennettävä.

Mittauspalvelu: Työntekijän liuotinainealtistuminen

• Altistumismittauksen voi tilata verkkokaupasta tai siitä voi pyytää tarjouksen. 
• Verkkokaupan hinta 2 690 € (alv 0 %).
• Hinta sisältää 2 kpl liuotinainepitoisuuksien mittausta hengitysvyöhykkeeltä ns. diffuusiokeräimellä. (sis. näytteiden analyysikulut, mittaukset työpaikalla sekä asiantuntijalausunnon).
• Mittauksista on mahdollista saada Kela-korvausta (60 %, korvausluokka I), kun ne on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Lähteet

1. Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2025. STM:n julkaisuja 2025:4, liitteet 1–3, 7, 8 ja 12. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166151 
2. Työterveyslaitos. Orgaaniset liuottimet. Kemikaalit ja työ -altistumistietosivusto. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/kemikaalit-ja-tyo-altistumistietosivusto/orgaaniset-liuottimet 
3. Työterveyslaitos. Liuotinaivosairaus. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/ammattitaudit/liuotinaivosairaus
4. Työterveyslaitos. Tietokortti 21: Altistuminen liuotinaineille työssä – terveysriskit ja hallinta. https://www.ttl.fi/file-download/download/public/2153 
5. Työterveyslaitos. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/kemikaalialtistumisen-biomonitorointi 
6. Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024). Finlex.
7. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). Finlex.
8. EU-OSHA. Combined exposure to noise and ototoxic substances. European Agency for Safety and Health at Work, 2009.