Melu ja altistuminen

Meluvamma on Suomen yleisin vahvistettu ammattitauti. Liian voimakas ääni vaurioittaa sisäkorvaa ja sen hermoliitoksia pysyvästi, eikä vauriota voida korjata. Melualtistuksen selvittäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus aina, kun melu voi vaarantaa terveyden tai turvallisuuden.

Mitä melualtistus on?

Melualtistusta kuvataan päivittäisellä melualtistustasolla LEX,8h, joka on työpäivän aikaisen A-painotetun äänitason keskiarvo kahdeksan tunnin työpäivään suhteutettuna. Lisäksi arvioidaan C-painotettu huippuäänitaso, joka on tärkeä iskumaisessa eli impulssimelussa, kuten naulaimia, vasaroita tai pneumaattisia työkaluja käytettäessä.

Desibeliasteikko on logaritminen: kolmen desibelin nousu kaksinkertaistaa äänienergian. Esimerkiksi 88 dB:n melu kuormittaa kuuloa neljässä tunnissa yhtä paljon kuin 85 dB:n melu koko työpäivän aikana.

Missä töissä melulle altistutaan?

Meluvammoja vahvistetaan lukumääräisesti eniten konepaja- ja valimotyöntekijöillä, asentajilla ja korjaajilla, rakennustyöntekijöillä sekä prosessityöntekijöillä. Hitsaajien merkittävin ammattitaudin aiheuttaja on melu.

• metalli- ja konepajateollisuus, levytyö, hionta ja hitsaus
• rakennus- ja purkutyö, louhinta ja kaivokset
• puu- ja sahateollisuus, elintarvike- ja pakkausteollisuus
• kuljetus, logistiikka ja työkoneiden ohjaamotyö
• musiikki- ja tapahtuma-ala sekä muut ihmisäänestä meluisat työympäristöt

Terveysvaikutukset

Pitkäaikainen yli 80–85 dB(A):n melu tai yli 135–137 dB(C):n impulssimelu aiheuttaa pysyvää sisäkorvatyyppistä kuulonalenemaa. Kuulokynnysmittauksessa todetaan aluksi tyypillisesti kuoppa 4 kHz:n taajuudella, ja altistumisen jatkuessa kuulonalenema laajenee muille taajuuksille. Impulssimeluun liittyy tavallista useammin kuulovaurioita ja tinnitusta.

Melu heikentää puheen ymmärrettävyyttä ja varoitusäänten kuulemista, mikä lisää tapaturmariskiä. Se myös kuormittaa, väsyttää ja heikentää keskittymistä. Kuulovaurion riski kasvaa, jos samanaikaisesti altistutaan ototoksisille aineille. HTP-arvoissa melu-huomautus on annettu lyijylle, rikkihiilelle, hiilimonoksidille, elohopealle, styreenille ja tolueenille.

Alemman toiminta-arvon ylittyessä kuulonsuojaimet on annettava työntekijöiden käyttöön, ja heille on annettava tietoa ja koulutusta melun vaaroista.

Ylemmän toiminta-arvon ylittyessä kuulonsuojainten käyttö on pakollista, melualueet on merkittävä ja työnantajan on laadittava ja toteutettava meluntorjuntaohjelma. Työntekijöiden kuuloa seurataan työterveyshuollossa.

Raja-arvoa ei saa ylittää. Jos se ylittyy, altistumista on viipymättä vähennettävä ja syy selvitettävä.

Altistumisen arviointi ja mittaaminen

• Mittausstrategia laaditaan standardin SFS-EN ISO 9612 mukaisesti: mittaus voidaan tehdä tehtäväkohtaisena, ammattikohtaisena tai koko työpäivän kattavana.
• Henkilökohtainen melualtistus mitataan olkapäälle kiinnitettävällä melun annosmittarilla koko työvuoron tai edustavien työtehtävien ajan, ja LEX,8h-taso lasketaan epävarmuuksineen.
• C-painotetut huippuäänitasot mitataan, ja tarvittaessa melun taajuusjakauma selvitetään kuulonsuojainten valintaa varten.
• Merkittävimmät melulähteet tunnistetaan, ja meluisista tiloista laaditaan tarvittaessa äänitasokartta.
• Tuloksista johdetaan ehdotukset meluntorjuntaohjelmaan, kuulonsuojainten valintaan ja melualueiden merkitsemiseen.

Altistumisen hallinta

• hiljaisemmat koneet ja työmenetelmät jo hankintavaiheessa
• melulähteiden kotelointi, tärinän eristys, äänenvaimentimet ja säännöllinen huolto
• tilojen akustinen käsittely ja meluisten työvaiheiden erottaminen muista
• työaikajärjestelyt ja melualueiden merkitseminen
• oikein valitut ja koko melussa olon ajan käytetyt kuulonsuojaimet; musiikin kuunteluun tarkoitetut kuulokkeet eivät ole kuulonsuojaimia

Usein kysyttyä

Mikä ero on äänitasomittauksella ja annosmittauksella?

Äänitasomittari kuvaa melua tietyssä pisteessä. Annosmittari kulkee työntekijän mukana ja kertoo hänen todellisen altistuksensa koko työvuoron aikana. Toiminta-arvoihin verrataan henkilökohtaista altistusta.

Voiko kuulonsuojain olla liian tehokas?

Voi. Liian suuri vaimennus heikentää puheen ja varoitusäänten kuulemista ja voi johtaa siihen, ettei suojainta käytetä. Suojain valitaan melun äänitason ja taajuuden perusteella niin, että kuulo on suojattu mutta hälytys- ja varoitusäänet kuuluvat.

Mittauspalvelu: Melumittaukset, altistumismittaukset

• Altistumismittauksen voi tilata verkkokaupasta tai siitä voi pyytää tarjouksen. 
• Verkkokaupan hinta 2 320 € (alv 0 %).
• Hinta sisältää 3 kpl meluannosmittausta työpaikalla. (sis.  mittalaitekulut , mittaukset työpaikalla sekä asiantuntijalausunnon).  
• Mittauksista on mahdollista saada Kela-korvausta (60 %, korvausluokka I), kun ne on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Lähteet

1. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006). Finlex.
2. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY (melu).
3. Työterveyslaitos. Meluvamma. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/ammattitaudit/meluvamma 
4. Työterveyslaitos. Kuulonsuojaimet. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/henkilonsuojaimet/suojainten-valinta-ja-kaytto/kuulonsuojaimet 
5. Työterveyslaitos. Tavoitetasoperustelumuistio melulle TY-03-2012. https://ttl.fi/file-download/download/public/877 
6. Työsuojeluhallinto. Mitä!? Väärinkäsitys voi viedä kuulon: kuulokkeet eivät ole kuulonsuojain. https://tyosuojelu.fi/-/mita-vaarinkasitys-voi-vieda-kuulon-kuulokkeet-eivat-ole-kuulonsuojain 
7. Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2025 (melu-huomautus). STM:n julkaisuja 2025:4. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166151 
8. SFS-EN ISO 9612. Akustiikka. Työpaikan melualtistuksen määrittäminen. Tarkkuusluokan 2 menetelmä.
9. Työturvallisuuslaki (738/2002), 10 §. Finlex.