Hitsaushuurut ja altistuminen

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut kaikki hitsaushuurut ihmiselle syöpää aiheuttaviksi. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan Suomessa keuhkosyöpätapauksia esiintyy eniten hitsaus- ja polttoleikkaustyössä. Erityistä huomiota vaatii ruostumattoman ja haponkestävän teräksen hitsaus.

Mitä hitsaushuurut ovat?

Hitsauksessa muodostuu metallihuurujen ja kaasujen seosta eli hitsaussavua. Huurut ovat nanokokoluokan (noin 0,01–1 µm) metallioksidihiukkasia, jotka syntyvät pääosin lisäaineen ja perusmateriaalin höyrystyessä ja tiivistyessä. Huurujen koostumus riippuu hitsausmenetelmästä, lisäaineesta ja hitsattavasta materiaalista.

Seostamattoman teräksen huuruissa on pääasiassa rautaoksidia ja mangaania. Ruostumattoman ja haponkestävän teräksen huuruissa on lisäksi syöpävaarallisia kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteitä, ja alumiinia hitsattaessa huurut ovat pääosin alumiinioksidia. Kaasumaisia altisteita ovat otsoni, typen oksidit ja hiilimonoksidi. Otsonia muodostuu erityisesti MIG-, MAG-, TIG- ja plasmahitsauksessa. Maalattuja tai pinnoitettuja kappaleita hitsattaessa syntyy lisäksi lämpöhajoamistuotteita, kuten isosyanaatteja.

Missä töissä hitsaushuuruille altistutaan?

• konepajat, metallirakenteiden valmistus ja laivanrakennus
• ruostumattoman teräksen hitsaus prosessiteollisuudessa, putkistoasennuksissa ja elintarvikelaitteiden valmistuksessa
• alumiinirakenteiden ja -tuotteiden valmistus
• korjaus- ja huoltohitsaus, polttoleikkaus ja plasmaleikkaus
• hitsaus ahtaissa tiloissa, säiliöissä ja rakennustyömailla

Terveysvaikutukset

Hitsaushuurut aiheuttavat yleisesti hengitysteiden ärsytysoireita, ja sinkittyjä pintoja hitsattaessa voi syntyä metallikuumetta. Pitkäaikainen altistuminen lisää kroonisen keuhkoputkentulehduksen ja keuhkoahtaumataudin riskiä, erityisesti yhdessä tupakoinnin kanssa. Ruostumattoman teräksen hitsaushuurujen nikkeli- ja kromiyhdisteet voivat herkistää ja aiheuttaa ammattiastmaa.

IARC luokitteli hitsaushuurut vuonna 2018 ryhmään 1 keuhkosyöpänäytön perusteella. Kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteet lisäävät hengityselinten syöpäriskiä. Mangaani voi pitkäaikaisessa altistumisessa vaikuttaa keskushermostoon, ja alumiini kertyy elimistöön. Otsoni ja typpidioksidi ärsyttävät voimakkaasti silmiä ja hengitysteitä. Hitsaustyössä on huomioitava myös UV-säteily ja melu: Työterveyslaitoksen mukaan melu on hitsaajien merkittävin ammattitaudin aiheuttaja.

Jos työpaikan ilmassa on sekä metallista nikkeliä että nikkeliyhdisteitä, sitovaa raja-arvoa sovelletaan nikkelin kokonaispitoisuuteen kyseisessä pölyjakeessa.

Kromi(VI)-, nikkeli- ja mangaanialtistuminen kuuluvat HTP-arvot 2025 -julkaisun liitteen 8 ryhmiin 2 ja 3, joten raja-arvoja korjataan pitkissä työvuoroissa tai yli 40 tunnin viikkotyöajassa.

Biomonitorointi

Biomonitorointi kertoo elimistöön imeytyneen kokonaismäärän, jossa näkyvät myös ihon kautta tapahtuva altistuminen ja hengityksensuojainten vaikutus. Hitsaustyössä sitä käytetään erityisesti ruostumattoman teräksen ja alumiinin hitsaajilla.

Altistumisen arviointi ja mittaaminen

• Hitsausmenetelmät, lisäaineet, perusmateriaalit, pinnoitteet, kaariaika ja kohdepoistot kartoitetaan.
• Henkilökohtaiset näytteet kerätään hitsausmaskin sisäpuolelta hengittyvänä ja tarvittaessa alveolijakeena koko työvuoron ajan.
• Huurujen kokonaispitoisuus määritetään gravimetrisesti ja metallit (mm. Cr, Ni, Mn, Fe, Al, Zn) ICP-tekniikalla. Kuusiarvoinen kromi analysoidaan erikseen.
• Otsonia, typpidioksidia ja hiilimonoksidia mitataan suoraan osoittavilla mittareilla.
• Kohdepoistojen ilmamäärät ja sieppausteho mitataan, ja altistumista täydennetään tarvittaessa biomonitoroinnilla.

Altistumisen hallinta

• vähähuuruiset menetelmät ja lisäaineet sekä oikeat hitsausparametrit
• huurunimupistoolit sekä oikein sijoitetut siirrettävät tai kiinteät kohdepoistot
• pinnoitteiden poisto hitsauskohdasta ennen hitsausta
• P3-suodattimella varustettu puhaltava suodatinsuojain tai paineilmalaite, erityisesti ruostumattoman teräksen hitsauksessa ja ahtaissa tiloissa
• kuulonsuojaus, silmien UV-suojaus sekä terveystarkastukset työterveyshuollossa; raskaana olevien ei tule altistua kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteille

Usein kysyttyä

Riittääkö hyvä yleisilmanvaihto hitsaamossa?

Harvoin. Hitsaajan hengitysvyöhyke on aivan päästölähteen yläpuolella, joten ratkaisevaa on huurujen sieppaaminen syntykohdassa. Maskin alta mitattu näyte kertoo, mitä hitsaaja todella hengittää.

Pitääkö hitsaajat ilmoittaa ASA-rekisteriin?

Ilmoitusvelvollisuus koskee syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuvia. Ruostumattoman ja haponkestävän teräksen hitsauksessa altistutaan tyypillisesti kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteille, jotka kuuluvat näihin tekijöihin.

Mittauspalvelu: Hitsaushuurut, altistumismittaukset

• Altistumismittauksen voi tilata verkkokaupasta tai siitä voi pyytää tarjouksen. 
• Verkkokaupan hinta 5 900 € (alv 0 %). 

• Hinta sisältää 2 kpl +1 kpl pölynäytettä hengitysvyöhykkeeltä sekä 2 kpl +1 kpl näytettä yleisilmasta (sis. näytteiden analyysikulut, mittaukset työpaikalla sekä asiantuntijalausunnon). 
  

• Mittauksiin sisältyvät ruostumattoman ja haponkestävän teräksen altisteet: Hengittyvä pöly + metallit (Fe, Ni, Mo, Mn) sekä vesiliukoinen kromi (VI)

• Mittauksista on mahdollista saada Kela-korvausta (60 %, korvausluokka I), kun ne on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Lähteet

1. Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2025. STM:n julkaisuja 2025:4, liitteet 1–3 ja 8. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166151 
2. Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024). Finlex.
3. IARC. Welding, Molybdenum Trioxide, and Indium Tin Oxide. IARC Monographs Vol. 118. Lyon: IARC, 2018.
4. Työterveyslaitos. Kromi. Kemikaalit ja työ -altistumistietosivusto. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/kemikaalit-ja-tyo-altistumistietosivusto/kromi 
5. Työterveyslaitos. Tietopaketti: hitsaustyö. https://www.ttl.fi/file-download/download/public/1102 
6. Työterveyslaitos. Hitsaustyö ja keuhkosairaudet. Perjantai-meeting 17.5.2024. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2024-05/Perjantai_meeting_17052024_Hitsaustyo%20ja%20keuhkosairaudet_0.pdf 
7. Työterveyslaitos. Kromi(VI)-yhdisteiden tavoitetasoperustelumuistio TY02-2012. https://www.ttl.fi/file-download/download/public/875 
8. Työterveyslaitos. Kuulonsuojaimet. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/henkilonsuojaimet/suojainten-valinta-ja-kaytto/kuulonsuojaimet 
9. Taxell P. Hitsaushuurualtistumiseen liittyvät terveysriskit ja raja-arvot. Hitsaustekniikka 2/2025.
10. TTK / Työterveyslaitos. Hitsaus – tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä. https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Hitsaus.pdf