Tunnistaminen, mittaaminen ja hallinta

Työpaikan ilman epäpuhtaudet vaikuttavat terveyteen usein hitaasti ja huomaamatta. Altistumisen suuruus selvitetään mittauksilla ja tuloksia verrataan lakisääteisiin terveysperusteisiin raja-arvoihin tai yleisesti käytössä oleviin viitearvoihin. 

Työturvallisuuslain (738/2002) 10 §:n mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä ja työympäristöstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä arvioitava niiden merkitys työntekijöiden terveydelle. Kemiallisten tekijöiden osalta velvoitteita tarkennetaan valtioneuvoston asetuksessa kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) ja syöpävaarallisten tekijöiden osalta asetuksessa 113/2024. Melualtistumisen arvioinnista säädetään asetuksessa 85/2006.

Mittauksia tarvitaan, kun altistumista ei voida luotettavasti arvioida käyttöturvallisuustiedotteiden, havaintojen tai laskennallisten mallien perusteella tai kun on selvitettävä, alittuuko sitova raja-arvo. Mittauksilla todennetaan myös ilmanvaihdon, kohdepoistojen ja muiden torjuntatoimien teho.

Raja-arvojen soveltamisessa on lisäksi otettava huomioon seuraavat periaatteet:

• HTP(8h)-arvo on kahdeksan tunnin aikapainotettu keskipitoisuus. HTP(15min)-arvoa vastaavia pitoisuuksia saa esiintyä enintään kerran tunnissa ja enintään neljä kertaa työvuoron aikana.
• Kattoarvo tarkoittaa hetkellistä pitoisuutta, jota ei saa ylittää kertaakaan työvuoron aikana.
• Merkintä "iho" tarkoittaa, että aine voi imeytyä ehjän ihon läpi niin paljon, ettei altistumista voida arvioida pelkkien ilmapitoisuuksien perusteella. Merkintä "melu" tarkoittaa, että aineen tiedetään voimistavan melun haitallisia kuulovaikutuksia
• Hiukkasmaisille aineille raja-arvo annetaan hengittyvälle jakeelle, alveolijakeelle (keuhkorakkuloihin asti kulkeutuva jae) tai torakaalijakeelle standardin SFS-EN 481 mukaisesti. Jos aineella on arvo molemmille jakeille, mitataan molemmat.
• Samankaltaisesti vaikuttavien aineiden yhteisvaikutus arvioidaan summaussäännöllä: pitoisuuksien ja HTP-arvojen suhdelukujen summa ei saa ylittää yhtä. Sääntöä ei yleensä sovelleta syöpävaarallisiin aineisiin.
• Kun työvuoro on yli 8 tuntia tai keskimääräinen viikkotyöaika yli 40 tuntia, raja-arvoa korjataan HTP-arvot 2025 -julkaisun liitteen 8 mukaisesti. Korjaus riippuu siitä, perustuuko aineen haitta hetkelliseen pitoisuuteen vai pitkäaikaiseen, kertyvään altistumiseen.
• Hengityksensuojaimen suojausvaikutus voidaan ottaa huomioon arvioitaessa, alittaako työntekijän altistuminen raja-arvon. Ensisijaisia keinoja ovat kuitenkin turvalliset työmenetelmät ja tekniset torjuntakeinot.

Työhygieenisen selvityksen vaiheet

1. Arviointikäynti ja mittaussuunnitelma. Työprosessit, käytettävät kemikaalit, altistuvat työntekijäryhmät ja ilmanvaihto kartoitetaan. Mittaussuunnitelma laaditaan standardin SFS-EN 689 periaatteiden mukaisesti.
2. Mittaukset. Näytteet kerätään ensisijaisesti henkilökohtaisina näytteinä työntekijän hengitysvyöhykkeeltä koko työvuoron ajan. Niitä täydennetään tarvittaessa kiinteillä mittauspisteillä, suoraan osoittavilla mittareilla ja biomonitoroinnilla.
3. Laboratorioanalyysit. Näytteet analysoidaan altisteelle soveltuvalla menetelmällä akkreditoidussa laboratoriossa.
4. Tulosten arviointi. Tuloksia verrataan voimassa oleviin raja-arvoihin ja tavoitetasoihin. Altistuminen luokitellaan, päästölähteet tunnistetaan ja torjuntatoimet priorisoidaan.
5. Raportointi ja jälkiseuranta. Tulokset käydään läpi työnantajan, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Torjuntatoimien vaikutus voidaan todentaa jälkimittauksella.

Yleiset lähteet ja säädökset

1. Työturvallisuuslaki (738/2002). Finlex.
2. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001), muutettu asetuksella 126/2026. Finlex.
3. Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024). Finlex.
4. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (55/2025) ja julkaisu HTP-arvot 2025. STM:n julkaisuja 2025:4.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166151 
5. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006). Finlex.
6. Työterveyslaitos. Kemikaalit ja työ – altistumistietosivusto. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/kemikaalit-ja-tyo-altistumistietosivusto 
7. Työterveyslaitos. Kemiallisten altisteiden raja-arvot. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/kemiallisten-altisteiden-raja-arvot 
8. Työterveyslaitos. Syöpävaaralliset tekijät työssä. https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/syopavaaralliset-tekijat-tyossa 
9. SFS-EN 689:2018. Työpaikan ilma. Hengitysteitse tapahtuvan altistumisen mittaaminen. Strategia raja-arvojen noudattamisen todentamiseksi.
10. SFS-EN 481. Työpaikan ilma. Hiukkaskokojakeiden määrittely ilman hiukkaspitoisuuksien mittausta varten.