Dieselpakokaasut ja altistuminen

Dieselmoottorien pakokaasut on luokiteltu ihmiselle syöpää aiheuttaviksi. Niille altistutaan kaikkialla, missä dieselkäyttöisiä koneita käytetään sisätiloissa tai huonosti tuulettuvissa tiloissa. Altistumista arvioidaan mittaamalla pakokaasuhiukkasten alkuainehiiltä eli dieselnokea, jolle on säädetty sitova raja-arvo.

Mitä dieselpakokaasut ovat?

Dieselpakokaasu on kaasujen ja hiukkasten seos. Kaasufaasissa on typen oksideja (NO ja NO₂), hiilimonoksidia, rikin oksideja sekä hiilivetyjä, kuten aldehydejä (esim. formaldehydi) ja PAH-yhdisteitä. Hiukkaset ovat pääosin alle mikrometrin kokoisia. Niiden ydin on alkuainehiiltä (EC), jonka pinnalle on sitoutunut orgaanisia yhdisteitä. Jälkikäsittelemättömässä pakokaasussa alkuainehiilen osuus hiukkasmassasta on noin 50–75 %.

Altistumisen mittarina käytetään alveolijakeen alkuainehiiltä. Dieselnoen pitoisuus ei kuvaa yksittäistä haitallista ainetta, vaan se toimii koko pakokaasuseoksen merkkiaineena.

Missä töissä dieselpakokaasuille altistutaan?

Työterveyslaitoksen vuosina 2010–2020 tekemissä selvityksissä dieselnoen keskipitoisuus työntekijöiden hengitysvyöhykkeellä oli 0,036 mg/m³ ja mediaani 0,007 mg/m³. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin maanalaisessa kaivostyössä ja tunnelinrakennuksessa.

• maanalaiset kaivokset ja tunnelirakentaminen
• varastot, logistiikkaterminaalit ja satamat (dieseltrukit, kurottajat, ahtauskoneet)
• autokorjaamot, katsastusasemat, linja-autovarikot ja paloasemien kalustohallit
• rakennus- ja maanrakennustyömaat, erityisesti sisätilat ja syvät kaivannot, joissa ilma ei vaihdu
• maa- ja metsätalous, jäte- ja ympäristöala sekä ammatilliset oppilaitokset

Terveysvaikutukset

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokitteli dieselmoottorien pakokaasut vuonna 2012 ihmiselle syöpää aiheuttaviksi (ryhmä 1) keuhkosyöpänäytön perusteella. Keuhkosyöpäriski kasvaa kumulatiivisen altistumisen myötä, ja lievästi kohonnut riski on havaittu jo pienimmän kumulatiivisen altistumisen ryhmissä. Täysin turvallista altistumistasoa ei tunneta.

Lyhytaikainen altistuminen voi ärsyttää silmiä, nenää ja hengitysteitä. Vapaaehtoisilla tehdyissä kokeissa lievää ärsytystä havaittiin kahden tunnin altistumisessa pitoisuudelle 0,1 mg/m³ (hiukkaset) ja 0,2 ppm typpidioksidia. Pitkäaikainen altistuminen on yhteydessä myös hengitystie- ja verenkiertoelimistön vaikutuksiin.

Dieselnoen raja-arvo kuuluu HTP-arvot 2025 -julkaisun liitteen 8 ryhmään 2 (kertyvä vaikutus): raja-arvoa korjataan, jos keskimääräinen viikkotyöaika ylittää 40 tuntia.

Dieselpakokaasut kuuluvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviin tekijöihin, joten altistuvat työntekijät on ilmoitettava ASA-rekisteriin.

Altistumisen arviointi ja mittaaminen

• Aluksi kartoitetaan koneet, niiden käyttöajat, moottori- ja jälkikäsittelytekniikka sekä ilmanvaihto.
• Henkilökohtaiset näytteet kerätään hengitysvyöhykkeeltä koko työvuoron ajan. Alveolijae erotetaan syklonilla (SFS-EN 481) kvartsikuitusuodattimelle.
• Alkuaine- ja orgaaninen hiili (EC/OC) analysoidaan termo-optisella menetelmällä.
• Typpidioksidia, typpimonoksidia ja hiilimonoksidia mitataan samanaikaisesti suoraan osoittavilla mittareilla, jolloin huippupitoisuudet voidaan yhdistää työvaiheisiin.
• Yleisilmanvaihdon ja pakokaasujen kohdepoistojen riittävyys arvioidaan suhteessa konekantaan.

Altistumisen hallinta

• sähkö- tai kaasukäyttöisten koneiden käyttö sisätiloissa aina kun mahdollista
• hiukkassuodattimet, moottoreiden säännöllinen huolto ja tyhjäkäynnin välttäminen
• letkupoistot korjaamoissa ja kalustohalleissa sekä konetehoon mitoitettu yleisilmanvaihto
• ylipaineistetut ja suodatetut ohjaamot työkoneissa
• eristävä hengityksensuojain, jos ilman happipitoisuus on alle 17 % tai hiilimonoksidipitoisuus ylittää HTP-arvon (esim. syvät kaivannot)

Usein kysyttyä

Riittääkö typpidioksidin mittaaminen?

Ei riitä. Typpidioksidin ja dieselnoen pitoisuudet eivät juuri korreloi keskenään. Hapetuskatalysaattori ja hiukkassuodatin vähentävät nokea, mutta voivat samalla kasvattaa typpidioksidin osuutta. Siksi molemmat mitataan.

Miksi dieselnokea mitataan alkuainehiilenä?

Alkuainehiiltä muodostuu työpaikoilla harvoin muista lähteistä, joten se kuvaa luotettavasti juuri dieselpakokaasuille altistumista. Mittaustulosta voidaan verrata suoraan sitovaan raja-arvoon ja TTL:n tavoitetasoihin.

Mittauspalvelu: Dieselpakokaasut (dieselnoki)

• Altistumismittauksen voi tilata verkkokaupasta tai siitä voi pyytää tarjouksen. 
• Verkkokaupan hinta 1 539 € (alv 0 %).
• Hinta sisältää 2 kpl pölynäytettä hengitysvyöhykkeeltä, josta selvitetään dieselmoottorien pakokaasut alveolijakeisesta pölystä (sis. näytteiden analyysikulut, mittaukset työpaikalla sekä asiantuntijalausunnon).
• Mittauksista on mahdollista saada Kela-korvausta (60 %, korvausluokka I), kun ne on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Lähteet

1. Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024), liite II ja 18 § https://finlex.fi/en/legislation/2024/113 
2. Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2025. STM:n julkaisuja 2025:4, liitteet 1, 3 ja 8. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166151 
3. Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta. Dieselpakokaasut – sitovan raja-arvon perustelumuistio 25.3.2021. https://tyosuojelu.fi 
4. Työterveyslaitos. Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuistio TY01-2009 (päivitetty 7.12.2015). https://www.ttl.fi/file-download/download/public/871   
5. Työterveyslaitos. Kvartsi- ja dieselnokianalyysit tukevat työympäristön riskien arviointia. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/uutinen/kvartsi-ja-dieselnokianalyysit-tukevat-tyoympariston-riskien-arviointia 
6. IARC. Diesel and Gasoline Engine Exhausts and Some Nitroarenes. IARC Monographs Vol. 105. Lyon: IARC, 2014.
7. Vermeulen R, Silverman DT, Garshick E, ym. Exposure-response estimates for diesel engine exhaust and lung cancer mortality based on data from three occupational cohorts. Environmental Health Perspectives 2014;122(2):172–177.
8. Työsuojeluhallinto. Maanrakennustyömailla on minimoitava kvartsipitoisen pölyn ja dieselpakokaasujen aiheuttama syöpävaara. https://tyosuojelu.fi/-/maanrakennustyomailla-on-minimoitava-kvartsipitoisen-polyn-ja-dieselpakokaasujen-aiheuttama-syopavaara 
9. Aluehallintovirasto. Työpaikoilla käytettävien dieselmoottoreiden pakokaasuille raja-arvo. Tiedote 15.3.2023. https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/69969187